Kategoriat
Uncategorized

Hakukoneoptimointi tuo aloittavan yrittäjän apuna

Hakukoneoptimointi on ensisijaisesti kilpailua internetin hakukoneiden kärkissijoista.Tutkimusten mukaan suurin osa, lähes 80 %, keskittyy hakukoneiden hakutuloksissa ainoastaan ensimmäisen sivun hakutuloksiin, vaivaantumatta vilkaista seuraaville sivuille. Hakutulosten himoitulle ensimmäiselle sijalle on syynsä.

Googlen mukaan ensimmäinen sijoitus hakutuloksissa poimii jopa 40 % kaikista, tietylle hakusanalle tehdyistä hakulausekkeista. Pitkäjänteinen työ tulosten eteen kantaa kuitenkin hedelmää. Siksi hakukoneoptimointi on erityisesti aloittavan yrittäjän keskeinen keino saada yritystoiminnalleen näkyvyyttä hakukoneissa.

Startup-yrittäjillä on yritystoimintansa alkumetreillä varsin rajalliset resurssit näkyvyyden nostamiseen, varsinkaan perinteisten markkinointikanavien kautta. Onneksi on olemassa fiksumpiakin tapoja tavoittaa.

Tilanteessa, missä omia markkina-asemia ollaan vasta tekemässä hakukoneoptimointi on paras tapa tavoittaa juuri oman liiketoiminnan kannalta keskeisin kohderyhmä vain murto-osalla perinteisten kanavien kustannuksista.

Startup-yrittäjä! Lue, kuinka kohotat liiketoimintasi parrasvaloihin nopeammin kuin ehkä uskoitkaan!

Hakukoneoptimointi pikavinkki 1: Mene sinne, mistä asiakkaasi osaamistasi hakevat.

Tutkimusten mukaan kaikista hakukoneeseen tehdyistä hauista peräti puolessa haetaan palveluntarjoajaa paikallisesti, rajatulta maantieteelliseltä alueelta. Useimmille startup-yrityksille tämäntyyppinen näkyvyys on varsin riittävä–varsinkin, jos startup-yritys toimii kapean segmentin kuluttajabisneksessä.

Kun potentiaaliset asiakkaasi etsivät tietoa ja todisteita mahdollisten ostopäätöksiensä tueksi enenevässä määrin hakukoneista on olennaista, että startup-yrityksesi on näkyvillä siellä, missä hakijasikin hakuja palvelustasi tekevät.

Hakukoneoptimointi ja hakusanamarkkinointi pyrkivät juuri tähän, eli vastaamaan paremmin tarkkaan kohdistettuihin hakuihin. Google Places-palvelu on ilmanen ja näppärä keino saada startup-yrityksesi kertaheitolla kartalle. Keskeiset yhteystiedot listataan kyseisen alueen ja osoitteen yrityksiä listaavaan hakuluetteloon, karttoineen. Hakuluettelo näkyy etusivulla ensimmäisenä ennen luonnollisia hakutuloksia potentiaalisten asiakkaidesi ensisilmäyksellä.

Hakukoneoptimointi pikavinkki 2: Kotisivujen hakukoneoptimointi tavoittelee kärkisijoja pitkällä tähtäimellä pysyvästi

Google AdWords hakusanamainonta on startup-yritykselle varmasti nopein ja näppärin tapa saavuttaa näkyvyyttä tavoitellun asiakaskohderyhmän keskuudessa lyhyellä tähtäimellä. Tulokset hakusanamainonnasta ovat mitattavissa nopeasti, mutta nekään eivät tule ilmaiseksi.

Jotta hakusanamainoksesi sijoittuisi hakutulosten huipulle, on startup-yrityksen hakusanamainontaa jatkuvasti optimoitava, jotta se vastaisi paremmin potentiaalisten asiakkaidesi tekemiä hakuja.

Onnistunut hakusanamainonta edellyttääkin oikein tehtyä hakusanatutkimusta parhaiden hakusanayhdistelmien löytämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä yrityksen kotisivun hakukoneoptimointi on yritystoimintasi kasvun kannalta kannattavampaa. Kotisivun hakukoneoptimointi parantaa huomattavasti sijoituksiasi luonnollisissa hakutuloksissa – siis niissä sijoituksissa, joiden asemista ei ole erikseen hakukoneyhtiölle maksettu.

Mitä pitkäjänteisemmin kotisivun hakukoneoptimointia tehdään, sitä paremmin se voi saavuttaa hakutulosten kärkisijat. Kotisivun hakukoneoptimointi ei ole siten kertakampanja vaan pikemminkin jatkuva prosessi. Lähde: seoblogi.com

Kotisivut optimoidaan prosessissa sisäisesti laadukkaalla ja päivittyvällä sisällöllä, jolla parannetaan verkkosivusi asemia toimialasi asiantuntijana.  Ulkoisessa optimoinnissa kasvatetaan kotisivusi linkkisuosiota verkonkäyttäjien keskuudessa. Hyvä ja laadukas sisältö nimittäin myös jaetaan verkossa varmemmin.

Kategoriat
Reissut

Pääsiäinen Kebnekaisella

Torstai 28.3. Saavumme pilviseen Nikkaluoktaan puolen päivän aikaan. Kun varusteet on vaihdettu ja ahkiot viritetty vetokuntoon, lähdemme hiihtämään kohti Kebnekaisen tunturiasemaa. Sää ei ole kovin kummoinen, harmaat pilvet roikkuvat tuntureiden yllä ja välillä sataa lunta. Siteet narahtelevat tutusti hiihtäessämme moottorikelkkojen tasoittamalla uralla tunturikoivikossa. Nikkaluoktan ja Fjellstationin välillä riittää monenlaista kulkijaa, ohitsemme huristelee retkeilijöitä ja muita turisteja kuljettava telakuorma-auto. Kesäisin sama liikenne hoidetaan helikopterilla.

Laddujärven venesatamassa alkaa navakka tuuli. Siirrymme koivikosta jäälle, jossa jatkamme eteenpäin vastatuuleen. Illan alkaessa hämärtyä pystytämme teltat järven länsipäähän jäälle. Iltapalaa laittaessamme suunnittelemme huomisen reittiä. Pakkasta ei ole kuin muutama aste, nukkua tarkenee ohuessa päällysmakuupussissa.

Perjantai 29.3. Päivä alkaa mukavassa säässä auringon paistaessa. Olemme suunnitelleet hiihtävämme tunturiasemalle, jossa on tarkoitus päättää jatkosuunnitelmista. Hiihtelemme eteenpäin joen jäällä, johon on muutamissa kohdissa noussut vettä. Fjellstationin lähestyessä tuuli alkaa puhaltaa navakammin ja nousu asemalle käy melko raskaaksi.

Käymme tunturiasemalla täyttämässä vesipullot ja kyselemme henkilökunnalta nousureiteistä Kebnekaiselle. Tuuli on asemalla ollessamme entisestään voimistunut ja lähtiessämme eteenpäin kohti Tolpagornia joudumme suorastaan taistelemaan sitä vastaan. Aseman jälkeen kuljemme sivurinteessä, jossa Lasse ja Jaakko joutuvat vaikeuksiin pyöreäpohjaisten ahkioidensa kanssa. Niiden vetäminen rinteessä osoittautuu lähes mahdottomaksi ja eteneminen on sen vuoksi hidasta. Laskeudumme alemmaksi ja tasaisella vetäminen sujuu taas hiukan paremmin.

Hiihdämme kohti Fjellstationin länsipuolella olevaa siltaa. Sampo mittaa tuulimittarilla tuulennopeudeksi parhaimmillaan 26 metriä sekunnissa. Kovat puuskat tuntuvat vievän jalat alta ja eteneminen on kuin hiihtäisi ylämäkeen. Päätämme laittaa teltat pystyyn suuren kiven viereen, joka tarjoaa suhteellisen hyvän suojan Lassen tunneliteltalle. Kun tunneli on pystyssä ryhdymme Sampon kanssa pystyttämään omaa telttaamme. Rehkittyämme pari tuntia seisoo asumuksemme pystyssä ja pääsemme sisään tekemään iltapalaa. Teltan pystytys on harvoin näin vaikeaa ja nälkäkin on jo melkoinen parin tunnin intensiivisen työn jälkeen. Käymme nukkumaan tuulenpuuskien iskeytyessä aika ajoin kovalla jytinällä telttakankaaseen.

Lauantai 30.3. Aamulla tuuli on yhä navakkaa ja näkyvyys korkeammilla huipuilla huono. Päätämme jättää Kebnekaiselle nousun tältä päivältä väliin ja jatkaa matkaa länteen kohti Kungsledeniä. Jos ilma olisi ollut hyvä, olisimme lähteneet nousemaan länsireittiä huipulle. Tarkoituksenamme on hiihtää tänään sellaiseen paikkaan, josta on hyvä huomenna lähteä säiden salliessa Kebnekaiselle.

Vastatuuli on voimakas ja edessämme odottaa useamman kilometrin loiva ylämäki. Hiihdämme Singicohkkan eteläpuolella olevassa solassa, jossa korkeat huiput ympäröivät meitä. Huomaan muutaman kilometrin hiihdon jälkeen, että monot hiertävät kantapäitäni. Tilanne on outo, koska näin ei ole millään aikaisemmalla reissulla tapahtunut. Luopuminen nousukarvoista poistaa ongelman, mutta samalla katoaa myös hyvä pito.

Maisemat eivät ole hiukan pilvisestä säästä huolimatta hullummat. Iltapäivällä pilvipeite alkaa pikkuhiljaa repeillä ja tuntureiden huiputkin näkyä alas laaksoon. Etenemme verkkaisaa vauhtia merkityllä uralla kohti Singistugorna -nimistä autiotupaa. Illan hämärtyessä saavumme pohjois-etelä suuntaiseen laaksoon, jonka pohjalla kulkevat Kungsleden- ja Suomenkin puolella piipahtava Kalottireitti. Jatkamalla tästä pohjoiseen pääsee Abiskoon.

Tuuli on tyyntynyt ja taivas kirkastunut. Pystytämme teltat Singi-tupien pohjoispuolelle revontulien välkkyessä taivaalla. Sään paraneminen lupaa hyvää huomiselle Kebnen reissulle.

Sunnuntai 31.3. Päivä alkaa kirkkaassa säässä, joka on kuin tehty Kebnekaiselle kiipeämiseen. Sulattelemme vettä termoksiin, pakkaamme reppuun eväät ja lähdemme liikkeelle yhdeksän aikaan. Matkaa huipulle on noin 12 kilometriä. Leirimme on 800 metrin korkeudessa ja huippu kohoaa vähän yli 2100:n metriin.

Hiihtäminen tuntuu taas vaihteeksi kevyeltä, kun perässä ei tarvitse vetää ahkiota. Eteneminen on helppoa kovalla hangella. Alkumatkasta nousut ovat loivia, välillä hiihdämme pitkät matkat lähes tasaisella. Lähestyessämme Vierranvarria ja Kebnekaisen länsireittiä, muuttuu mäki jyrkäksi. Kovalla hangella hiihtäessä pitää olla huolellinen, koska matka laakson pohjalle on pitkä. Saavumme länsireitille kohdassa, jossa se laskee alas Vierranvarrin ja Kebnekaisen väliseen solaan. Tässä on sopiva paikka luopua suksista ja jatkaa viimeiset kilometrit kävellen. Rinne on jyrkkä ja kivikkoinen, mutta meitä ennen nousseet ryhmät ovat potkineet siihen hyvät askelmat. Mitä ylemmäksi nousemme sitä paremmaksi maisemat muuttuvat. Allamme leijuu ohuita pilviä ja aurinko lämmittää ilmaa.

Saavumme kilomerin päässä huipusta olevalle huippumökille Toppstuganille puolen päivän jälkeen ja jatkamme saman tien eteenpäin. Tasaisella laella seisova terävä huippu alkaa hahmottua edessämme. Kohtaamme muita reittejä ylös nousseita retkeilijöitä kiipeilyvarusteineen. Nousemme viimeiset metrit terävällä harjanteella olevalle huipulle, josta aukeaa hienot näkymät joka suuntaan kymmenien kilometrien päähän.

Vietettyämme reilun tunnin huipulla palaamme takaisin Toppstuganille laittamaan ruokaa. Tupa on täynnä lunta, eikä sisälle ole toivoakaan päästä. Paikka on varmasti aika kostea lumien alkaessa sulaa… Nautimme lämpimästä auringonpaisteesta laittaessamme ruokaa kaasukeittimillä tuvan vieressä. Juttelemme paikalle sattuneiden suomalaisten kanssa ja kuulemme, että he jäivät lumivyöryyn länsireitillä Tolpagornin vieressä, mutta onnistuivat kaivautumaan ulos hangesta.

Syötyämme lähdemme laskeutumaan Kebnekaisen ja Vierranvarrin väliseen laaksoon, jossa suksemme odottavat. Laskeutuminen sujuu vauhdikkaasti, eikä rinnekään tunnu niin jyrkältä kuin noustessa. Saatuamme sukset jalkaan etenee matka vielä vauhdikkaammin. Aurinko alkaa pikkuhiljaa laskea tuntureiden taakse ja rinteiden värisävyt muuttuvat hienon punertaviksi. Olemme teltoilla kuuden jälkeen, matkaan on kulunut melkein koko päivä ja hiihtokilometrejäkin kertynyt mukavasti.

Maanantai 1.4. Pakkaamme aamutuimaan teltat ja lähdemme hiihtämään pohjoiseen kohti Kuoperjåkkan autiotupaa. Päivästä on tulossa vielä lämpimämpi kuin eilisestä. Muutaman kilometrin hiihdon jälkeen heitän ylimääräiset vaatteet ahkioon. Yläruumiissa riittää pelkkä kerraston paita sekä ohut pipo estämään pään palamisen. Vaikka vaatteet on karsittu minimiin, hiki virtaa ahkiota vetäessä.

Hiihdämme sekä Kungsledenillä, että Kalottireitillä. Vastaan tulee pääasiassa kevyissä päivävarusteissa majalta toiselle merkittyjä reittejä pitkin hiihtäviä retkeilijöitä. Kuoperjåkka on pieni taukokäyttöön rakennettu tupa, jonka yhteydessä on halkovaja ja huusi. Käytyämme vessassa jatkamme eteenpäin ja muutamien kilometrien päästä käännymme itään Kaskasavaggelle johtavaan solaan. Hiihdämme melko jyrkässä sivuttaisrinteessä, jossa ahkion tasapaino joutuu koetukselle. Sopivasti lantiolla ohjaillen ahkioni pysyy erittäin hyvin tasapainossa. Ahkion suuresta pituudesta (165cm) ja leveydestä (50cm) on hyötyä; painopiste pysyy alhaalla ja kuorma tukevana.

Koska ilma on tyyni ja leuto, pysähdymme solan suulla syömään. Edessämme on vielä melkein 300 nousumetriä suunnittelemallemme leiripaikalle, joka on Kaskasavaggen pohjalla noin 1200:n metrin korkeudessa.

Saavumme perille iltahämärässä pakkasen kiristyessä. Telttapaikan valinta on suuren laakson keskeltä helppoa, tuulensuojia ei ole mailla eikä halmeilla. Lasse ja Jaakko kasaavat tunnelinsa eteen tuulisuojan lumilohkareista, me tyydymme Sampon kanssa kiristämään teltan narut. Huomisen suunnitelmat ovat vielä hiukan avoimet, mutta päätämme pohtia niitä lisää aamulla.

Tiistai 2.4. Heräämme jälleen aurinkoisessa ja kirkkaassa säässä. Päivän ohjelmana on päiväretki laakson reunalla kohoavalle Pyramiden -nimiselle huipulle. Tunturi on nimensä mukaisesti pyramidin muotoinen ja kaukaa katsottuna houkuttelevan näköinen. Leiriimme saapuu juuri ennen lähtöämme viiden hengen iäkkäämpi ranskalaisporukka ahkioita vetäen. He ovat tulossa Abiskosta ja kertovat olleensa reissussa jo yli kaksi viikkoa.

Lähdemme hiihtämään reilun seitsemän kilometrin päässä 1900:n metrin korkeuteen kohoavalle Pyramidenille. Matkalla pohdimme helpointa ja turvallisinta nousureittiä suhteellisen jyrkälle mäelle. Lopulta päädymme nousemaan eteläseinämän itäreunassa olevaa kivikkoista aluetta pitkin, jossa lunta on vähän. Jätämme sukset mäen juurelle ja jatkamme nousua jalkaisin hiukan upottavalla hangella.

Rinne muuttuu vähitellen kivikkoiseksi ja jyrkemmäksi. Jääraudat ja hakku auttaisivat melkoisesti nousussa, mutta ilmankin pärjää. Rinteen jyrkkyyden vuoksi on mahdotonta sanoa kuinka kaukana huippu on. Vieressä pari metriä Pyramideniä korkeammalle kohoavan Nipalsin terävä huippu on kuitenkin kokoajan näkyvissä ja sen avulla voi hiukan arvioida nousun edistymistä. Myös Sampon korkeusmittari kertoo mainiosti nousumetreistä. Lopulta rinne kääntyy hiukan loivemmaksi ja hetken päästä seisomme pienellä huipulla. Taivaalle on alkanut kerääntyä pilviä ja maisemat ovat muuttuneet hiukan alakuloisen harmaiksi. Näkyvyys on kuitenkin vielä hyvä ja muun muassa Kebnekaisen pohjois- ja etelähuiput näkyvät hyvin.

Syömme eväitä ja toteamme että pienellä huipulla olevasta porukastamme saisi kunnon valokuvan ainoastaan yläpuolella leijuvasta helikopterista. Patukat vatsassa lähdemme laskeutumaan alas samaa reittiä kuin nousimme. Olemme tuota pikaa takaisin suksilla, josta matka jatkuu edelleen kohti leiriä. Etenemme vauhdilla kohti telttojamme, välillä tasaisella järven jäällä luistellen.

Ilta kuluu vettä sulatellen ja ruokaa keitellessä. Teemme Sampon kanssa poikkeuksellisesti ruokaa teltan ulkopuolella, koska ilma on hyvä. Jaakko ja Lasse keittelevät bensalla, me perinteisesti kaasulla. Juomavettä tuntuu kuluvan lämpimien säiden vuoksi erityisen runsaasti ja sen sulatteluun lumesta menee paljon aikaa. Ruokahalu tosin kasvaa sulamista odotellessa mukavasti.

Kategoriat
Säästövinkit

Sähköyhtiöiden agressiivinen uusasiakashankinta

Sähköyhtiöiden hintakilpailutus, henkilökohtaisen sähkötarjouksen pyytäminen ja uusien sopimusten sitominen on tehty helpoksi ja vaivattomaksi palveluksi. Sähköyhtiöt kilpailevat agressiivisesti asiakkaista ja pyrkivät luomaan erittäin helppokäyttöisiä palveluita sekä vastustamattomia markkinointikampanjoita. Hyvä esimerkki helppokäyttöisyydestä on Vantaan Energian saumaton palvelu, jonka avulla sähköhinta on helppo laskea. Ennen kuin aloitat sähköyhtiöiden kilpailutuksen, on kuitenkin hyvä tietää mistä sähkön hinta oikeasti koostuu sekä miten varmistaa edullinen sähkötarjous. Tämän kirjoituksen loppuun on myös  kerätty lista asioista, joita kannattaa hyödyntää tarjouskilpailussa.

Mistä sähkön hinta muodostuu sähkötarjouksessa?

Uutta sähkötarjousta pyydettäessä on hyvä tiedostaa, mistä sähkön kokonaishinta muodostuu. Vaikkakin sähkötarjous näyttää itsessään hyvältä, on tiedostettava, että siihen lisätään vielä sähkönsiirtomaksu. Sähkönsiirtokulut eivät ole kilpailutettavissa ja kulu on vakiohintainen, jonka paikallisesta sähköverkosta huolehtiva sähköyhtiö perii kaikilta kuluttajilta. Tästä syystä sähkötarjouksen tekevä yhtiö ei pysty vaikuttamaan siirtokuluihin. Kokonaisuudessaan sähkön hinta muodostuu sähkön myynnistä, sähkön siirrosta ja veroista. Esimerkiksi Vantaan Energia tarjoaa kätevän sähkötarjouslaskurin, jonka avulla voi laskea oman kulutusen sekä vertailla eri vaihtoehtoja. Lisäksi sähköyhtiöt tarjoavat samalla kertaa mahdollisuuden tehdä uuden sähkösopimuksen, jolloin uusi sähköyhtiö myös tarjoutuu hoitamaan sopimussiirron kokonaisuudessaan kuluttajan puolesta.

Sähkön kokonaishinnasta sähkön siirtomaksu tulee monesti yllätyksenä sähkön ostajalle. Sähkön siirtomaksut ovat viimeaikoina kasvaneet ja onkin verrattu, että omakotitalon kulutuksella sähkönsiirtokulu voi olla jopa 730 euroa suurempi kuin vuonna 2010. Oletuksena tietysti, että sähkön hankkii samasta yhtiöstä. Samaiselta ajalta kerrostalon sähkönsiirtomaksut ovat nousseet liki 190 euroa.

Sähkön hinta itsessään määräytyy Nord Pool –sähköpörssissä (http://www.nordpoolspot.com/#/nordic/table) ja viimeaikoina sähkön pörssihinta on pysytellyt tavallista alhaisempana. Tämä ei ole kuitenkaan heijastunut sähkön kuluttajahintoihin sähkötarjouksissa, mikä mahtaa olla syynä?

Osaltaan ilmiötä selittävät määräaikaiset sähkösopimukset. Mikäli sähkötarjousta tehdessä on valittu sopimuksen tyypiksi määräaikainen sopimus, se tarkoittaa, että kuluttaja ja sähkön myyjä ovat sitoutuneet sovituksi ajanjaksoksi tiettyyn sähkön vakiohintaan.

Toinen osatekijä on verojen nousu. Viime vuosina verojen nousu on aiheuttanut kuluttajahintojen nousun, Tästä syystä myös sähköveron hinta on heijastunut sähkötarjouksissa nousevasti viime vuosien ajan vaikkakin pörssihinta on ollut laskeva.

Sähkönostajan muistilista sähkötarjousta arvioitaessa

  • Paljonko kulutat sähköä vuositasolla? Vuosittainen sähkön kulutus (kWh) kannattaa arvioida, jotta pystyt vertailemaan sähkötarjouksia keskenään.
  • Paljonko maksat sähköstä tällä hetkellä? Tämä euromääräinen luku toimii lähtökohtana tarjouksien vertailulle.
  • Tarjouksien pyytäminen sähköyhtiöiltä. Tarjouspyyntöjä on helppo tehdä internetissä. Moni sähköyhtiö tarjoaa mutkattoman työkalun yhteydenottoon sekä sähkön hinnan arviointiin. Esimerkiksi Vantaan Energia tarjoaa suoraviivaisen palvelun sähkötarjouksen saamiseksi.
  • Sähköyhtiöiden markkinointikampanjat. Moni sähköyhtiö mainostaa sähkötarjouksiaan useiden kampanjoiden avulla ympäri vuoden. Usein näihin kampanjoihin liittyy erilaisia rahan arvoisia etuja. Esimerksi usein sähköyhtiöt tarjoavat tietyn euromääräisen summan pois ensimmäisestä laskusta. Euromäärä saattaa olla jopa 50€.

Uuden sähkösopimuksen teko. Mikäli uusi sähkötarjous on nykyistä edullisempi, voit vaihtaa sähköntarjoajaa. Sähkösopimuksen siirtäminen on yleisesti helppoa ja vaivatonta. Varaudu kuitenkin vanhan sähkötarjoajasi mahdollisiin puheluihin, jonka tarkoituksena on pyrkiä tarjoamaan uutta sähkösopimusta kilpailukykyiseen hintaan.